Rikalan perhe oppi viittomakielen yhdessä
Kun perheeseen syntyy kuuro lapsi, tukea tarvitsee koko perhe. Rikalat ovat käyneet Juniori-vertaisperheleireillä jo 11 vuotta. ”Nykyään on ilo olla tukena uusille vanhemmille”, sanoo perheen isä Aapo Rikala.
Olisihan se aika mahtavaa, jos meidän Aimi olisi kuuro.
Näin reippaasti Aapo Rikala sanaili kaverilleen, kun hänen Aimi-tyttärensä oli vajaa kaksivuotias eikä tuntunut reagoivan ääniin.
”Silloin pohdiskeluni johtui erikoisuudentavoittelusta, että kuuroa lastapa ei ihan kaikilla olekaan”, Aapo sanoo nyt.
Aapo Rikala on siinä mielessä harvinainen kuuleva isä, että hän osasi viittomakielen alkeet jo ennen lapsen syntymää. Hän oli oppinut sitä muiden opintojensa ohella kansanopistossa.
Mutta kun Aimin kuurous todella varmistui, Aapon mieli täyttyi samoista kysymyksistä kuin kenen tahansa vanhemman, jolle lapsen kuurous tulee yllätyksenä.
Miten kuuron lapsen kanssa keskustellaan?
Kuinka hänelle voi opettaa sanoja?
Miten lapsi oppii viittomakielen?
Entä miten sen oppivat vanhemmat, sisarukset, mummit, kummit ja papat?
”Kyllä siinä oma surutyö piti sitten kuitenkin tehdä.”
Aapo ja Hanni osallistuivat parivuotiaan Aimin kanssa Kuurojen Palvelusäätiön Juniori-vertaisperheleirille. Siellä hämmentyneet vanhemmat löysivät perheitä, jotka olivat jo tottuneet kuulovammaisen lapsen arkeen.
”Heistä näki, ettei kuurous haittaa perhe-elämää millään tavalla.”
Aimi oppi ensimmäisen viittomansa.
”Se oli leppäkerttu”, isä muistaa.
Juniori-leireistä tuli Rikaloille tärkeä jokavuotinen tapa. Kesällä he leireilivät viikon, talvikaudella kolmena viikonloppuna. Juniori-ohjelmasta Aimi sai myös henkilökohtaisen viittomakielen opettajan, joka kävi hänen luonaan pari vuotta kerran viikossa treenaamassa viittomista.
”Kyllähän kuuron lapsen voi laittaa viittomakielen kurssille, mutta ilman Juniori-leirejä me vanhemmat olisimme jääneet aivan rannalle. Ja mitä hyötyä lapselle on vanhemmista, joiden kanssa ei voi keskustella.”
Ennen Aimin kolmevuotispäivää hänelle asennettiin sisäkorvaistute eli implantti ja tyttö alkoi kuulla. Vanhemmille oli yllätys, että Kuulokeskuksen puheterapeutit neuvoivat perhettä lopettamaan lapselle viittomisen. Heidän mielestään puhe kehittyisi paremmin ilman viittomakieltä.
”Ei tullut mieleenkään lopettaa viittomista”, Aapo tuhahtaa.
Myöhemmin viittomakieli osoittautuikin Aimille välttämättömäksi, koska hänellä on puhevamma ja hänen puhettaan on vaikea ymmärtää.
Juniori-leireillä myös Aimin kuuleva Vilppu-veli on oppinut viittomaan ja saanut kavereita. Välillä mukana on ollut Aimin kummitäti, välillä ystävä naapurista.
Samalla Aaposta on tullut viittomakielen sanansaattaja. Aiemmin hän oli töissä kirjastossa. Onkin Aapon ansiota, että viittomakieltä käsittelevä tietokirjallisuus vaihtoi paikkaa vammaan liittyvästä luokituksesta kielten luokkaan.
Aapo innostui kirjoittamaan kielen hyödyistä Kuurojen lehteen suositun kolumnin, jossa hän listaa viittomakielen hyötyjä. Hän löysi niitä kymmenen, esimerkiksi nämä:
”Julkisessa liikenteessä voi ihan vapaasti viittoa salaisetkin asiat. Ja jos toinen on ikkunan takana, ei tarvitse mennä hänen luokseen vaan voi viittoa ikkunan läpi.
Kovaäänisessä rokkikonsertissa viittomakielisen ihmisen ei tarvitse huutaa eikä hiljaisemman konsertin suvantovaiheessa vahingossakaan häiritse muita”, Aapo havainnollistaa.
Rikalat ovat käyneet Juniori-leireillä 11 vuotta. Nykyään he ovat se uusia perheitä rohkaiseva konkariperhe.
”Aikaisemmin perhe sai osallistua Juniori-toimintaan neljä vuotta. Onneksi rajoituksesta on luovuttu, koska lapsen kasvaessa tulee tarve laajentaa sanastoa.”
Kun Aimi oli pieni, isää kiinnosti ennen kaikkea hyvä perusviestintä. Nyt kun Aimi on 13-vuotias ja Vilppu 10, perheessä keskustellaan muun muassa fysiikasta, hengellisistä kysymyksistä ja kuulovamman perinnöllisyydestä.
”Joka kerta Juniori-leirillä kannattaisi olla mukana lista sanoista, jotka haluan oppia”, Aapo sanoo.
Mikä Juniori-ohjelma?
Viittomakielen Juniori-ohjelma on Kuurojen Palvelusäätiön luoma kokonaisuus, joka tarjoaa viittomakielen opetusta ja vertaistukea kuurojen, huonokuuloisten ja viittomakommunikaatiota käyttävien lasten perheenjäsenille ja muille läheisille.
Ohjelmaan kuuluu viittomakielen kursseja: neljästä viiteen viikonloppukurssia ja yksi kesällä järjestettävä viikon mittainen intensiivikurssi. Kesäinen vertaisperheiden kurssi järjestetään Alkio-opistossa Keski-Suomen Korpilahdella ja muita viikonloppuleirejä useilla eri paikkakunnilla.
Vuonna 2018 Juniori-kursseille osallistui 52 eri perhettä, joissa oli 96 aikuista ja 127 lasta. Isovanhempien ryhmässä oli 13 osallistujaa.
Saamaamme palautetta:
”Viittomakielen opetus ja vertaistuki, minkä Juniori-ohjelmalta saa, on korvaamatonta.”